Elokuvan tarina kerrotaan meille katsojille mielenkiintoisella ja koukuttavalla tavalla dramaturgian avulla. Palvelussa tarina kerrotaan asiakkaalle hyvin samankaltaisin keinoin; tarina on käsikirjoitettu palveluun dramaturgista rakennetta hyödyntämällä.
Elokuvaelämyksen kokijana asiakas on passiivinen katsoja. Elämyspalvelussa taas käy parhaimmillaan niin, että asiakas itse kokee olevansa päähenkilö eli aktiivinen toimija, joka vaikuttaa tapahtumien kulkuun.
Mitä se dramaturgia oikein on ja miten sitä hyödynnetään elämyspalveluissa?
Draamalla tarkoitetaan teatterin ja elokuvan tapaa esittää asioita toiminnan kautta. Elokuvan käsikirjoitus on suunnitelmana siitä, miten elokuvan tarina kerrotaan. Samalla tavoin tarinallistetun elämyspalvelun käsikirjoitus pitää sisällään kuvauksen siitä, miten palvelu etenee tilanteesta toiseen tarinan avulla. Tarina kokoaa palvelun elementit yhteen. Luodaan syy-seuraussuhteita ja merkityksiä sille, miksi siirrytään tilanteesta toiseen.
Jo antiikin ajoilta asti tunnettu draaman kaari on hyödynnetty työkalu elokuvien ja näytelmien teossa. Tätä rakennetta on tutkittu ja sovellettu monin eri tavoin. Se on pitkälle kehittynyt ja tehokas tapa kertoa tarinoita mielenkiintoisella tavalla – tavalla, joka tempaa meidät mukaan tarinan maailmaan. Klassinen dramaturginen rakenne jaetaan kolmeen näytökseen: esittely, syventäminen ja ratkaisu.
Kuvassa klassinen draaman malli. Tapahtumat rakennetaan siten, että ne johtavat vääjäämättä loppuratkaisuun. Sisältö, muoto ja rakenne ovat yhtä. Dramaturgia on kokonaisuuden, ajan ja yksityiskohtien hallintaa. Se on kudelma, jolla on aina oma pettämätön logiikkansa. (Kuva: http://elokuvantaju.uiah.fi/)
Yksi käsikirjoittajien vanha ohje on ”Näytä, älä kerro”. Tämä tarkoittaa sitä, että tarina tulisi kertoa visuaalisesti, toiminnan kautta. Voidaan siis sanoa, että elokuva ei kerro meille tarinaa vaan näyttää tarinan alusta loppuun. Draama on siis toimintaa! Tästä syystä dramaturginen ajattelu sopiikin erinomaisesti elämyksellisten palveluiden tarinallistamiseen.
Palvelumuotoilun määritelmien mukaan elämyspalvelu, kuten muutkin palvelut, koostuu toiminnan, tunteen ja merkityksen tasosta. Tunteen ja merkityksen tasoa luodaan tarinan avulla. Tarina tulee todeksi toiminnan kautta, eli draamallista tarinankerrontaa hyödyntämällä.
Erilaisia dramaturgisia rakenteita
Erilaisia esimerkkejä dramaturgisista rakenteista löytyy niin teatterin, elokuvan kuin televisiotuotantojenkin joukosta. Erilaisilla elokuvatyypeillä on omat rakenteensa ja palveluiden suunnittelussa voidaan soveltaa niistä tilanteeseen parhaiten sopivaa.
Elokuvat ja televisio-ohjelmat on kaupallistettu ja tuotteistettu pidemmälle kuin teatteri, joten siksi ne lienevät potentiaalisimpia esikuvia myös elämyspalveluiden suunnittelussa. Elämyspalveluiden tuottamisessa kun kuitenkin on vahvasti kyse elämysbisneksestä.
Omalla kohdallani sovellan elokuvadramaturgiaa ja audiovisuaaliseen tarinankerrontaan liittyviä käytänteitä myös siksi, että se on se maailma, josta olen omat oppini ammentanut. Luonnollisesti elokuvadramaturgia pohjautuu itseään huomattavasti vanhempaan teatteridraamaan, mutta dramaturginen rakenne on kuitenkin pohjimmiltaan molemmissa sama. Vain väline on eri. Ja näin on myös tarinallistettujen palveluiden kohdalla; samat lainalaisuudet pätevät.
Tietoa erilaisista dramaturgisista rakenteista ja elokuvatuotannon vaiheista löydät muuan muassa Taideteollisen korkeakoulun Elokuvantaju-oppimateriaalista.
Ilmarisen pitojen draaman kaari
Viime blogikirjoituksessa kerroin Kallioplanetaariolle toteutetusta Seppä Ilmarisen pitojen tarinallistamisesta. Tämän elämyspalvelun toteuttamisessa hyödynnettiin vahvasti dramaturgista rakennetta.
Ilmarisen pitojen draaman kaaresta näkyy, kuinka elämyspalvelu etenee vaiheesta toiseen. Illan huipennuksena on illallinen, jonka jälkeen draaman kaari lähtee etenemään loppua kohden. Palvelutuokiot on sidottu yhteen tarinan avulla, joka on kuvattu tarkasti palvelun varsinaiseen käsikirjoitukseen. Käsikirjoituksessa mukana ovat myös illan oppaana toimivan Seppä Ilmarisen repliikit. Palvelukäsikirjoituksissa sovellan elokuvakäsikirjoitusten vakiintunutta formaattia.