Vieraileva kirjoittaja Hanna Hauvala:Tarinallistamalla kulttuurinen kestävyys esiin!

Taustaa keskisuomalaisten maaseutumatkailuyritysten tarinatarhojen  tuotteistamiseen

Maaseutumatkailuyritykset toimivat omintakeisissa ympäristöissä ja tiloissa, joilla on omat tarinansa kerrottavana. Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun (KESMA II) – hankkeessa pilottiyrityksiä analysoitiin kulttuurisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmista. Kulttuuriseen kestävyyteen sisältyy voimakkaasti yrityksen toimintaympäristö, historia sekä niihin liittyvät tarinat. Tarinoiden hyödyntäminen olikin yksi analysoitava teema yrityksen kestävyyden nykytilaa arvioitaessa.

Tilat ovat saattaneet kuulua samalle suvulle jopa useita satoja vuosia, joten hirsiseinillä on paljon kerrottavanaan. Ympäristöistä löytyy muinaismuistoja, haltijoita, metsänhenkiä ja uhripaikkoja. Ympäristö myös tarjoaa luontaisia etujaan kuten vaihtelevaa maastoa, järviä, koskia, peltoja, polkuja, teitä, floraa ja faunaa yrittäjien käyttöön. Yrittäjähaastattelut vahvistavat, että jokaisella yrityksellä on oma tarinatarhansa, jonka satoa jokainen on korjannut jollain tavalla, mutta joissa on myös edelleen poimittavaa.

KESMA II-hankkeen yrittäjähaastattelujen perusteella:

  • Yritykset hyödyntävät keskisuomalaisuutta tuotteissaan ja palveluissaan lähinnä luontoelementtien ja paikallisten raaka-aineiden osalta.
  • Tuotteistuksessa käytetään
    • tilan historiasta ja kulttuurista kuten rakennuksista nousevia elementtejä
    • ympäröivää luonnonympäristöä, joka on jopa osalla yrityksistä kaiken pohjana tuotteistuksessa
    • tarinoita, mutta ne kerrotaan pääasiassa suullisesti (jollain yrityksillä on tarinoita kirjallisena kotisivuilla tai itse kohteessa esim. kohdetauluna tai huone-/mökkikansiossa).
    • Yrittäjät haluavat viestiä tarinoillaan
      • paikallisuudesta, ekologisuudesta ja hyvästä asiakaspalvelusta
      • tuoda esille alueen historiaa, luontoarvoja ja erityispiirteitä.
      • Kyseisiä tarinoita käytetään, koska
        • ne pohjautuvat ja kuuluvat tilan historiaan ja toimintaympäristöön
        • tukevat kokonaisuutta
        • jatkavat perinteitä.
        • Tarinoita kehitetään koko ajan ja niitä valitaan edellä mainituilla perusteilla sekä osittain intuition ja kokemuksen perusteella.

Yrittäjät käyttäisivät mielellään enemmänkin tarinoita hyödykseen, mutta maaseutumatkailuyrittäjän päivät menevät useimmiten perusliiketoiminnan pyörittämisessä, joten aikaa ja voimia kehittämistyölle kuten tarinallistamiselle jää liian vähän. Tulokset osoittivat kehittämistarpeen yrityksiin, niiden rakennuksiin, ympäristöihin ja palveluihin liittyvien tarinoiden paremman hyödyntämisen liiketoiminnassa. Toisekseen tarinat pitäisi myös markkinoida asiakkaille, joka on myös haasteellista useimmille yrittäjille.

Tarinallistamisen ja markkinoinnin kehittämistarpeet ovat alueelliset rajat ylittäviä, joten mm. näihin tullaan keskittymään KESMA II-hankkeen toimenpiteissä sekä Keski-Suomen, Etelä-Savon, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueilla. Ensimmäinen tarinallistamiseen liittyvä ponnistus koettiinkin lokakuun lopussa Keski-Suomessa.

Tarinatyöpaja Kapeenkoskella

Tarinakoneen tarinatyöpaja KESMA II Kestäväää kilpailuetua maaseutumatkailuun -hankkeessa toteutui Kapeenkoskella Keski-Suomessa 21.10.13.

Tarinakoneen tarinatyöpaja KESMA II Kestävää kilpailuetua maaseutumatkailuun -hankkeessa toteutui Kapeenkoskella Keski-Suomessa 21.10.13.

Olipa siis kerran viikko 43, joka aloitettiin KESMA II-hankkeen tehokkaalla Tarinatyöpajapäivällä. Keski-Suomen alueella Kapeenkosken tiloihin kokoontui tarinallistamaan KESMA II-hankkeen keskisuomalaisia yrittäjiä tai yrityksen edustajaa kahdeksan kappaletta sekä neljä JAMKin opiskelijaa. Mukana oli myös kolme meistä KESMA II-hankkeen projektihenkilöistä. Työpajan veti tarinallistamisen ammattilainen Tarinakoneen Anne Kalliomäki. Voit käydä lukemassa Annen vierailevan blogikirjoituksen  tarinatyön jatkamisesta KESMA II-hankkeen blogista tästä. 

Tarinatyöpajaan osallistuvat yrittäjät olivat saaneet ennakkotehtäväkseen hahmotella Stooripuu-menetelmän avulla yrityksen omia tarinaelementtejä, asiakkaita ja palveluja sekä yrityksen liiketoiminnan ydintä, merkityksiä ja arvoja. Tämän ennakkotehtävän avulla ja Tarinakoneen Annen johdatuksella käytiin aamupäivän aikana yritysten tarinaidentiteettejä kevyesti läpi. Oli erityisen mielenkiintoista kuulla yrittäjien vertauskuvat, millaisena musiikkina, ruokana tai eläimenä yrittäjät kokivat yrityksensä. 🙂

Stooripuiden jälkeen siirryttiin miettimään asiakkaan tarinapolkua.

Stooripuiden jälkeen siirryttiin miettimään asiakkaan tarinapolkua.

Varsinainen tarinatyöskentely tapahtui iltapäivän aikana työpareittain, jossa jokaisella yrittäjällä oli opiskelija sparraajana ja apurina. Aluksi jokainen työpari hahmotteli yrityksen Stooripuun hedelmät kolmeen omenaan eli valittiin kolme tarinaelementtiä, joita kuorittiin hieman. Tämän jälkeen omenat pisteytettiin pikaisella asiakaskyselyllä, jolloin omenista valikoitui se maukkain. Eniten pisteitä saanutta omenaa jatkojalostettiin tekemälle sille draaman kaari, tarinapolku. Kaaret/polut esiteltiin, käytiin läpi ja kehitettiin edelleen pienryhmissä päivän päätteeksi.

Stooripuihin kasvoi tarinaomenoita. Omenoihin kirjattuja tarinaelementtejä arvioitiin yhdessä.

Stooripuihin kasvoi tarinaomenoita. Omenoihin kirjattuja tarinaelementtejä arvioitiin yhdessä.

Tarinatyöpajan tunnelma oli innostunut ja erittäin lämmin. Tarinakoneen Anne piti tempon tiiviinä, joten päivän aikana ehdittiin käsitellä tarinaidentiteettiä ja tarinapolkua, jotka useimmiten järjestetään omina työpajoinaan. Parasta antia oli iltapäivän konkreettinen tekeminen, jolloin tarinapolkuja avattiin ja raivattiin. Yksikään polku ei täysin valmistunut, joten hyvin alkanutta yhteistä tarinamatkaa jatketaan loppusyksyn aikana yrittäjien ja opiskelijoiden välillä. Yrittäjät kehittävät tarinapolkujaan yhdessä opiskelijoiden kanssa, jotka saavat panoksestaan projektiopintopisteitä. Toivomme tämän yhteistyön sadon kypsyvän pian.

Miten työ jatkuu? Lue lisää KESMA II hankkeen blogista.

Miten työ jatkuu? Lue lisää KESMA II hankkeen blogista.

Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun (KESMA II)-hanke toteutetaan neljän maakunnan yhteistyönä. Hankkeessa kehitetään osallistuvien alueiden maaseutumatkailun ekologista, kulttuurista ja sosiaalista kestävyyttä sekä niiden hyödyntämistä myynnissä ja markkinoinnissa. Voit tutustua tarkemmin KESMA II-hankkeeseen kotisivuiltamme www.kestavamatkailu.fi.