Olen usein koulutuksissa suositellut tutustumista pieneen kirjaseen, Elämystuottajan käsikirjaan. Käsikirja on Sanna Tarssasen toimittama ja LEO Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksen kustantama. Vaikka kirja keskittyy Lapin elämystuotantoon, on se hyvä tutustumisen kohde myös muiden alueiden yrittäjille.
Käsikirjan alussa on käyty läpi elämyssuunnittelun perustietoa; mikä on elämys, mitkä ovat elämyksen elementit ja millainen on elämyskolmio-malli. Lähes puolet kirjasesta pitää sisällään Lappiin liittyvien tarinaelementtien pohtimista elämystuottamisen kannalta. Kirjassa on käsitelty muun muassa joulupukkia, maahisia sekä Lapin pyhiä paikkoja.
Jos et ole vielä tutustunut kyseiseen kirjaan, tee se nyt! Elämystuottajan käsikirjan PDF-version voit ladata tästä.
Oma elämyssuunnittelun käsikirja myös muille alueille?
Mielestäni vastaavanlaisen käsikirjan voisi laatia jokaiselle alueelle Suomessa; tällöin kirjasta löytyisi kootusti kyseisen alueen tarinaelementit. Kirjasen kokoamiseen voisi alueella järjestää tarinatyöpajoja, joissa voisi kerätä tietoa alueen perinteisiin, uskomuksiin ja paikkoihin liittyen.
Elämystuottajan käsikirja auttaisi alueen yrityksiä hyödyntämään alueen omia vahvuuksia ja tarinoita.Näin elementit olisivat helposti saatavilla; nyt ne ovat usein monissa lähteissä ja tekstiä pitää lukea aika paljon, että saa irti sen olennaisimman ja palveluiden elämyksellistämisen näkökulmasta tärkeimmän.
Elementtien tunnistamisen jälkeen alueen oma tarinaidentiteetti?
Seuraavana vaiheena olisi alueen tarinalähtöistä kehittämistä varten suunniteltu oma tarinaidentiteetin käsikirja. Se luo tarinallisen kehyksen alueen kehittämiselle. Tarinaidentiteetin käsikirja ohjeistaa, mikä on se tarina, joka yhdistää alueen omat vahvuudet ja tarinalliset elementit asiakkaan kokemukseksi.
Olen työstänyt alueellisen tarinaidentiteetin käsikirjan muun muassa Visit Lakeus-konseptille.